Tattadiitadaa, Jadepas teki uuden osan! Miten niin myöhässä? Suutun nimittäin kohta tälle vuodatukselle, jo monta kertaa olen yrittänyt julkaista osan mutta ei.

Mary Bethin ja Simonin asunnossa oli Garpin suvun sukukokous lopuillaan, ilta kun teki jo tuloaan. Tunnistatteko kaikki mukana olevat?
Samuli, Reea ja Noah lähtivät jatkamaan illanviettoa Noahin yliopistotuttujen seuraan, Simon jäi vahtimaan Anni-Bilsamaariaa.
"Niin, minun pitänee mennä häätämään se lastenhoitaja Fred-poloisen kimpusta.  Tuleeko kumpikaan teistä mukaan?" Stamatina kysyi serkuiltaan.
"Minä en tiedä", Tulpen hätkähti äänen kuullessaan. Hän oli luullut nähneensä edessään miehen hahmon, joka oli äkkiä kadonnut.
"Tuskin me ehdimme. Äiti käski minun viedä Tulpien kotiin ja mulla on muutenkin pari asiaa", Sue sanoi.
Mary Beth käveli kengät kopisten kohti keilaravintolaa. Hän oli sopinut tapaavansa Hesterin siellä heti kokouksen jälkeen.
"Sähän olit jo täällä." "Mitä asiaa sinulla oli?" Hester kysyi heti.
"Okei, tiedäthän sen blondin naisen jolla on lyhyt tukka ja puuteria? Se on Aurora Puistola." Mary Beth kuiskasi. "Mutta Aurorallahan on ruskea tukka ja pitkät letit", Hester ihmetteli.
"Se ruskea oli hiusväriä. Vaihtoi tyyliään syötettyään Turusen Essin lehmäkasville. Essi kun ei suostunut naimisiin Auroran kanssa, kun tiesi tämän suhteesta Noahiin. Otin selvää, Annihan on biologisesti Auroran ja Tatu Bromanin lapsi", Mary Beth selitti.
"Ja Aurelia Puistola on Noahin lapsi! Siis Stamatinan ja Fredin siskopuoli. Mutta ole kiltti, älä.."
"Hei huomio kaikki! Osaan levitoida tämän tarjottimenkuvun!" Tarjoilija Daniela Tirrinen keskeytti.
Tämä kommentti sai aikaan niin suuret naurunpyrskähdykset, ettei mistään vakavasta oikein voinut keskustella.
Sisarukset jäivät kärsivällisesti odottamaan, kun tollo ravintolanomistaja ohjasi pöytään heidän jälkeensä tulleen miehen. "Helli ei olisi ikinä tehnyt noin", Mary Beth onnistui kuiskaamaan.
"Pähäivää, neiti." "Se on rouva. Minulla ja sisarellani pitäisi olla varaus kahdelle", Hester korjasi.
"Thäällä ei... ei nhäy ei." "Katsokaa nyt vielä. Nimellä Pine", Mary Beth yritti kärsivällisesti. "Ei kannata", Hester naureskeli huomattuaan naisen selvästi testanneen ravintolan cocktailtarjontaa etukäteen.
Varpu Takala osaa diivailla keilaradallakin.
"Mitä nuo likaiset lautaset tuossa tekevät", Mary Beth sähisi tarjoilijalle päästään viimein istumaan. "Anteeksi, rouva", Daniela-parka änkytti.
"Sinä huijaat!" Murisi vanha papparainen nuoremmalle miehelle ja huitoi biljardikepillään. "Älkää viitsikö, pojat", Hester naureskeli ja katseli samalla syrjäsilmällä
...estottomasti suutelevaa nuorta paria.
Mary Beth oli viimein saanut eteensä tilaamansa kakunpalan ja suunniteli innokkaasti valituskirjettä ravintolan johdolle sekä miten hän kehuisi ystäväänsä Helliä.
"Sinne upposi", Hester myhäili. Hän oli selvästi johdossa, miehet kun häselsivät miten sattui.
"Rouva, ettehän te aio valittaa johtokunnalle", Daniela säikähti huomatessaan Mary Bethin. "Pois se minusta", Mary Beth tuhahti sarkastisesti. Hänhän oli valmistellut päässään jo parikin valitusta.
Noahin yliopistotuttavuudet muuttuvat oudommiksi joka kerta kun näen ne.
Mary Beth oli päässyt onnellisesti kotiin ja tuonut Anni-Bilsamaarian katsomaan tähtiä. "Anni, älä kurista sitä kissaparkaa!" "Miaauuu!"
Jaahas, jaahas... Minnekäs täällä ollaan menossa? "Ei kuulu sinulle!"
Ja aamulla noin nyrpeän näköinen. Taisi tulla yöllä valvottua? Luulenpa niin, sillä Sue vain huikkasi bussikuskille olevansa ah-niin-vatsataudissa ja kipitti takaisin sisälle puhelimen ääreen.
"Tästä on kerrottava heti", ohikulkeva nainen sanoi kissalleen. "Vie uutinen välittömästi Gralsundeille, etkä sitten jää kuhertelemaan Kreten kanssa!" "Meeaow", Kissa totesi ja lähti takaisin kaksikon tulosuuntaan.

Pienen hetken jälkeen Garpien pihalle ilmaantui Suen pitkällisten puhelujen tulos. Teijo tunnusti heti kärkeen ihailevansa urheilullisia tyttöjä.
Sööttiä.
Ensisuudelmansa jälkeen Sue huomasi nauttivansa pusuttelusta.
Oikeastaan vähän liikaakin, jos minulta kysytään.
Limanvaihdon jälkeen Sue päätti testata pojan palloilutaitoja.
Honey Gralsund jäi kokonaan huomaamatta nuorilta.
"Nähdään pian uudestaan", Sue mutisi pusujen lomasta. "Kaksi tuntia?" Teijo sanoi kysyvästi. Sue pudisti päätään. "Vähintään viisi, niin vanhukset ovat tarpeeksi horteessa." Sitten tyttö irrottautui ja kipaisi sisälle.
Oven sulkeuduttua Teijo löysi jostain ruusukimpun.
"Sueee! Isoisä ei päästä minua nukkumaan!" Tulpen kiljaisi.
"Ymmärrän mitä tarkoitat!" Sue huusi vastaan keittiöstä.
Daisy oli paljon Raafaelia kiltimpi haamu.
"Joo, moi Teijo! Sä voisit oikeastaan tulla nyt, äiti nukkuu ja isä on muuten vain muissa maailmoissa, se kokkaa nimittäin. Ai kahdenkymmenen minuutin päästä?"
Rouva Rönttölä käväisi ohimennen toivottamassa Tulpenin tervetulleeksi samaan kokkikerhoon, johon hänen isänsäkin kuului.
Mikään ei tunnu pitävän tämän sukupolven tyttöjä poissa puutarhasta, mikä toki on hyväksi jääkaapille.
"Anteeksi, mutta missä Sue on?" Teijo kysäisi huomattuaan Tulpenin. "Tuollahan se", Tulpen sanoi ja nyökkäsi taloon päin. "Olet muuten jo kolmas poika tunnin sisään joka kysyy samaa."
Mitä isoäiti täällä tekee? Minä en tarvitse lapsenvahtia, Sue mietti.
Tarvitsetpas! Minä en luota tuohon typpiin yhtään. Puistattava hymy ja mulkosilmät, hrrh.
"Muistatko, miten ne liikunnantuntien tanssiaskelet menivät?" Sue kehräsi.

"Mikäs se siitä viuhahti?" Hester hämmästeli kun haisunäätä meinasi kampata hänet.
Koripallo ja aave. Epäkuolleiden palloliigan tunnus? Heh.
"Mitä itua on repiä äänenvaimennin pois jos se on kunnossa?" Sue mutisi päästyään viimein vällyjen väliin. Pikkusisko tuhisi kuin viimeistä päivää.
Kun Sue oli joskus kuuden maissa mennyt suosiolla alakertaan torkkumaan, niin tunnin päästä Tulpen saapui jo soittelemaan kaverilleen. "Moi Alina! Voitko tulla meille koulun jälkeen? Mulla on synttärit!" "Sopii! Nähdään sitten!"
Vielä ennen päivävaateiden vaihtamista piti käydä tarkistamassa puutarha puupöntäisten varalta. Varsinainen vitsaus.
Tyttö asteli bussiin poikkeuksellisen iloisella päällä, olihan viimeinen päivä ala-asteella edessä.
Heti kuopuksen lähdettyä alettiin autotallissa puuhastella jotain Samulin "kierrätyslaitokselta" hankkiman autonromun kanssa.
Tytön saapuessa tosin jouduttiin keskeyttämään työt.
Jos kasvaminen on kannustuksesta kiinni niin miten pitkä Tulpiesta tulee?
Ei hassumpaa. Tuon täytekakunturkoosin paidan saat kyllä vaihtaa!
Tälle sukupolvelle lämpimiä värejä.
Tulpen oli juuri kaatamassa itselleen mehua, kun kuuli pihalta ulvontaa. "Jos se on Kinuski?" Tytön mieleen juolahti.
Ei, kysessä ei ollut Kinuski, vaan koiraa paljon suurempi, mustaturkkinen eläin.
Tämä luontokappale ei ensin meinannut oikein uskoa Tulpenin vakuutteluja  siitä, että susia ei jahdattu enää täälläpäin.
Mutta sitten Tulpen muisti Kinuskille varaamansa koirankeksit, ja heitti yhden niistä sudelle.
Raafael, oliko tämä sinun ideasi? Ei, ei ollut.
Tulpen sai lopulta suden uskoaan, että hän on olemassa leikkitoverina eikä suden puruleluna.
Mutta susihukalla oli velvollisuuksia laumaveljiään kohtaan.
Sue muisti lähettää Teijon ajoissa kotiin ja siirtyi soittamaan bassoa. Mokoma osaa "Moneyn" paremmin kuin minä. Mur.
Tulpen vetäytyi samaan aikaan nukkumaan. (Ja kyllä, tuo maustehylly oli pakko laittaa juuri tuohon.)
Vanhemmat sen sijaan työskentelivät läpi yön saadakseen Tulpenin syntymäpäivälahjan valmiiksi.
Hester hoiti maalaamisen Samulin vetäytyessä yöjuustolle.
"Eikö ole aika mahtavan värinen?"
Auton avulla tarttui mukaan tämä poika, Mikä-Hänen-nimensä-nyt-ikinä-sitten-olikaan.
"Näikö niiden ilmeet kun me vastattiin että oma auto on joo. Olivat ihan täh!" Tulpen naureskeli.
Jaahas, Sue koettaa salakuunnella pikkusiskoaan kauko-ohjattavaan helikopteriin kätkemänsä salakuuntelumikrofonin suosiollisella avustuksella! (Mikä lause!) 
"Hei, minähän en ole käynyt teillä pitkään aikaan!" Turma Topakka hoksasi. "Joo, näkemiin vaan."
"Moi kulta!" Eräs vaaleatukkainen tyttö huikkasi pojalle juuri kun Tulpen oli saanut Turman häädettyä. Tulpen huokasi.
"Kyllä, tilaan kyllä mielelläni Tieteen Kuvalehden", Tulpen vastasi onneliselle puhelinmyyjälle.
Sitten takaisin tähtikuvoiden pariin! Tuolla taitaa olla Pieni Simkarhu, tuo kaksoisveen muotoinen puolestaan Kassiopeia. Mutta hetkinen! Yksi tähti näytti liikuvan. Tulpen hieraisi silmiään ja katsoi uudelleen. Valonlähde oli kadonnut. Se oli sittenkin vain satelliitti, hän mietti.
Sitten Tulpen tunsi äkkiä maan vetovoiman vaihtavan paikkaa ja tarrasi hädissään kaukoputkeen. Mitä tämä oikein...
Puh. Ei Tulpenia.
Tarkoin silmin saattoi vielä huomata valopisteen taivaalla, mutta sitä eivät Hester, Samuli ja Sue havainneet löytäessään parvekkeen tyhjänä.

Toivottavasti kestitte kauheat kuvaspämmäykset. Ja vielä pieni kisa: Kuinka monta lastenhoitajaa Jade saa survottua pieneen kaksioon? Lähimmäksi arvanneet saavat palkintona salasanan tänne. Eli nyt siis niitä kommentteja!