Saatinpahan tämäkin osa ihmisten ilmoille! Vaikka oma ähertämisensä se siinäkin tietysti oli ;) Oli koulukiireet ja vuodatuksen toimivuus... Näs, oikeastaan vain unohduin pariksi tunniksi silittelemään talonmiehen kissaa.

Ja viime osan osakysymykseen vastasi oikein Mesinen! Onneksi olkoon. Jos jätät kommenteissa sähköpostikenttään osoitteesi, niin lähetän sinulle Alumiinipurjeveneen salasanan.

Siirrymme osassa jälleen muutaman vuoden ajassa eteenpäin, pian näette kuinka paljon.
Tässä teille osamusiikki.
d32n8Vu.jpg
"Älä jää kuhnimaan, Scott, saat vielä jonkin kulkukoiran kimppuusi jos vaellat liian pitkälle", Germaine huomautti hajamielisesti jäljessään kulkevalle mustanharmaalle kissalle. Scott naukaisi vuorostaan ja jatkoi tassutteluaan samaan tahtiin kuin aikaisemminkin.  Lämmin kesäpäivä houkutteli viivyttelemään aurinkoisella kadulla mahdollisimman pitkään.
osGd8WO.jpg
Kissa ei kaikesta huolimatta päästänyt edellään kulkevaa tyttöä näkyvistään. Scott oli aivan yhtä seurankipeä kuin mitä ennenkin, jos ei jopa enemmänkin. Se seuraili usen Garpien talon asukkaita ulkona pihalla ja pidemmillä kävelylenkeillä. Nyt kun Daniel oli opiskellut jo jonkin aikaa sotilasakatemiassa, kissa roikkui yleensä jommankumman kaksosen kannoilla.
JtvthqW.jpg
Germaine antoi mielellään Scottin liittyä seuraansa kävelyilleen. Tytöllä oli aikaa odotella kissaa, hänellä ei olisi mitään sen kummallisempaa tekemistä ennen iltaa. Ja joskus kun Gerri oikein unohtui omiin ajatuksiinsa, kissa tuli puskemaan hänen jalkojaan ja vaatimaan syliinpääsyä. Silloin tyttö aina muisti jatkaa matkaa.
WlEyWio.jpg
Aurinko oli lämmittänyt tien lempeästi, ilma asvaltin yläpuolella väreili hieman. Katukivetyksellä oleva hiekka ratisi kengänpohjien alla, jossakin säksätti ruohonleikkuri. Germaine kiiruhti askeleitaan hieman. Lenkki oli jo kestänyt tarpeeksi kauan.
Dm5p6GM.jpg
Scott oli jäänyt hetkeksi puhdistamaan kynsiään jalkakäytävän reunalle, vaikka se kuulikin miten Germainen askelet loittonivat. Kissa saisi kyllä toisen kiinni. "Scott, minne sinä jäit? Kiskis!" tytön ääni kantautui jo seuraavan mäen takaa. Scott pysähtyi hetkeksi, naukaisi kerran kovaan ääneen ja jatkoi sitten eteenpäin. 
NZ0Dn3j.jpg
Garpien talo paistatteli päivän auringonvalossa. Katolta varisi alas tuulen sinne kuljettamia koivunsiemeniä. Oli hiljaista, vain oikein tarkkaan kuuntelemalla saattoi erottaa kadulta kuuluvien askelien äänet, kaukaisen linnunlaulun. Etäisen ovenkolahduksen, tien toisessa päässä kulkevan auton.
daf9H8E.jpg
Sisällä kuului hieman erilaisia ääniä. Pieni kissanpoikanen katsoi vetoavasti yläpuolellaan olevaa ihmishahmoa ja miukui. Kissa halusi syliin, mutta paikalla oli vain tuo yksi ihminen. "No hyvä on, Betsy. Voin minä silittää sinua." Kissanpentu miukaisi kun ihmishahmo kumartui sen puoleen.
RScf1Yo.jpg
Daniel rapsutti varovaisesti Betsyn korvantaustoja ja taputti sitten kevyesti kissan pikkuista päätä. Jeanin ja Scottin pennut, Betsy ja Bobby, olivat olleet mukava kotiintuloyllätys Danielille joitakin viikkoja sitten.
l9B8W09.jpg
Sotilasakatemia oli viimein päästänyt harjoittelijansa kesän viettoon, vaikkakaan ei kovin pitkäksi ajaksi. Daniel oli ehtinyt aavistaa loman lyhyyden, ja varannut paluuliput kotikonnuille hyvissä ajoin päästäkseen lähtemään heti, kun koulutus vain salli. Illan ja yön vieneen matkan jälkeen nuorukainen oli päässyt kapuamaan taksista tutun kotitalonsa pihamaalle.
LhEUTQS.jpg
Antero oli ollut heti esikoistaan vastassa. Tervetulohalausten jälkeen isä oli katsellut Danielia hieman kauemmin. Miehestä oli vaikuttanut siltä, kuin toinen olisi kasvanut ihmeen paljon lyhyessä ajassa. "Sinun hieno tukkasi", Antero oli mutissut ja Dan oli nauraen sipaissut kädellään nyt lyhyttä siilitukkaansa. "Kyllä minä joskus kasvatan sen entisiin mittoihinsa", nuorukainen oli sanonut.
x9adjkp.jpg
Daniel poimi Betsyn varovaisesti pideltäväkseen. Kissanpentujen nimistä oli politikoitu jonkin aikaa talon nuorien keskuudessa. Germaine oli aluksi ehdottanut Aliraa ja Kraitynia, Owen oli halunnut jotakin perinteisempää. Lopulta Gerri oli keksinyt nimetä pennut Robertiksi ja Elisabethiksi, jotka nopeasti lyhenivät käytössä Bobbyksi ja Betsyksi. Kissanpentu alkoi kiemurrella Danielin sylissä, joten nuorukainen laski sen takaisin lattialle.
fMntNRh.jpg
"Kappas, täällähän sinä olet. Mitäs paikallinen kapiainen?" Owen oli ilmaantunut paikalle alakerrasta ja tervehti nyt veljeään virne kasvoillaan. "Missäs sinä itse olet lusmuillut? Äläkä yritä väittää, että kotitöitä tekemässä", Daniel vastasi napakasti. Owen käveli hymyillen veljensä luokse ja tökkäsi tätä sormellaan kylkiluiden väliin.
OYAl6RV.jpg
"Onkos sinuun tullut jossakin lisää täytettä? Eikös siellä akatemiassa pitänyt tulla hyvään kuntoon?" "Niitä kutsutaan lihaksiksi, sinä ignoramus", Dan sanoi ja perääntyi pari askelta veljensä tieltä. Owen seurasi toista kuin hai laivaa ja yritti nyt päästä kutittamaan Danielin kylkeä. Vanhempi poika koetti napata otetta pikkuveljen hartiasta.
G2crWwD.jpg
"Mitä ne oikein opettavat teille siellä, sotilaallista hitautta?" Owen naureskeli väistäessään taas näppärästi vanhempaa veljeään. "Tappele kunnolla äläkä tanssi", Daniel puuskahti kun Owen taputti häntä nopeasti olkapäälle saaden Danin refleksinomaisesti vilkaisemaan väärään suuntaan.
hDqavKP.jpg
"Etkö muuten saa minua kiinni, vai?" Owen sanoi ja pyörähti taas hieman sivuun Danielin tieltä. Poikien "leikkitappeluista" oli tullut entistä eloisampia molempien saatua ikää ja kasvettua pituutta. Kumpikaan ei ollut vielä kasvanut liikaa jättääkseen väliin tilaisuutta toisen kevyeen höykyttämiseen. "Varohan vain! Et ole nähnyt vielä mitään", Dan vastasi ja töinäisi ensin veljeään hieman kauemmaksi, saaden tämän hetkeksi pois varuiltaan.
nOfZME8.jpg
Daniel nappasi pikkuveljensä nopeasti niskalenkkiin ja alkoi kaikessa rauhassa sotkea tämän kampausta. "Hei, ai! Antaudun!" Owen huudahti ja yritti kiemurrella irti veljensä käsivarren alta. Vaikutti kuitenkin siltä, että Daniel oli toden totta kasvattanut uusia lihaksia akatemian harjoituksissa. "Lopettakaa jo se voimienne mittelö. Tiedätte vallan hyvin, että päihitän teidät molemmat", paikalle kävellyt Germaine tuhahti.
RbuAw5e.jpg
Daniel päästi Owenin pälkähästä ja Germaine hymyili veljilleen. "Eikö meidän sitäpaitsi pitänyt mennä ulos? Olisi harmi haaskata näin hienoa ja aurinkoista kesäpäivää kokonaan sisällä", tyttö jatkoi ja kääntyi kannoillaan. "Minä lähden jo paistattelemaan, tulkaa perässä kunhan saatte itsenne liikkeelle."
DuX3Sya.jpg
Gerri käveli omaa tahtiaan takapihan terassille ja venytteli käsivarsiaan auringossa. Hartioista kuului yksi napsahdus, vaikka hän olikin käynyt lenkillä. Tyttö mietti, pitäisikö hänen ilmoittautua jollekin kaupungin järjestämälle joogakurssille ihan vain varmuuden varoiksi, mutta päätti sitten jättää sen väliin. Vaikka tyttö liikunnasta pitikin, ohjattu venyttely paikallisen kuntosalin jumppatilassa ei kuulostanut turhan houkuttelevalta.
ecvwhjo.jpg
Antero oli aamulla ajanut nurmikon, ruohosilpun tuoksu viipyi yhä pihalla vaikka leikkuujäte oli haravoitu pois auringosta. Germaine silmäili pihamaata ja mietti puolinaisesti, oliko hän muistanut kastella kukat vaiko ei.
NiKbE6j.jpg
"Hei, odotas vähän!" kuului kuistilta. Owen oli kiiruhtanut sisarensa jälkeen. "Juokse kovempaa", Gerri sanoi mutta pysähtyi joka tapauksessa. Toinen kaksonen naurahti ja kopisteli alas portaita. Lasiovi heilahti hiljaa itsekseen takaisin kiinni.
QfALUhc.jpg
"Minun pitää vain korjata sinun erheesi - sinä kun et missään tapauksessa päihitä minua", Owen sanoi saatuaan siskonsa kiinni. "Saahan sitä luulla", Germaine sanoi ja nosti nokkaansa. Kaksoset loivat toisiinsa tietävät katseet, sitten Gerri pinkaisi pakoon kohti leikkimökkiä ja Owen seurasi kärppänä perässä.
KMkWjqO.jpg
Jos Germaine ja Owen joskus taistelivatkin Danielin kanssa nyt kun molemmat kaksoset olivat kokeneet omat kasvupyrähdyksensä, kisailivat perheen nuorimmaiset kuitenkin mieluiten toistensa kanssa. Molemmat olivat sekä notkeita että ulkoilivat paljon, he olivat tasaveroisia vastustajia toisilleen.
acExHzJ.jpg
Tälläkin kertaa Germaine kiepahti nopeasti irti veljensä otteesta ja nosti kätensä nyrkissä eteensä. Owen virnisti ja astui itsekin askelen taaksepäin. Hänellä oli aavistuksen suuremmat kädet, mutta Gerrin jäntevissä nyrkeissä oli terävää voimaa. Jostakin kauempaa kuului kurjen ääni.
cEveETs.jpg
"Au!" Owenilta pääsi kun Germainen isku osui häntä olkapäähän. "Hetikö sinä luovutat", tyttö yllytti veljeään. "Turha toivo! Sinulla on vain niin luisevat pikku kädet..." "Tässä sinulle pikkuista!" "Au!"
Kaksoset muksivat toisiaan kunnes auringossa reihuminen kävi liian väsyttäväksi.
nf266T7.jpg
"Minne Dan jäi? Hänenhän piti tulla tänne meidän kanssamme", Germaine ihmetteli. Owen kohautti olkapäitään. "Hän puhui isän kanssa aikaisemmin jotakin omenapuiden leikkaamisesta, ehkä hän jäi taas miettimään sitä." Gerri nyökkäsi. He molemmat olivat huomanneet, miten Daniel kiinnitti lomillaan hieman enemmän huomiota kotitöihin.
ZUaenmS.jpg
"Milloin se vastuullinen veli aikoo tulla?" Germaine napisi yhä omaksi huvikseen ja asettautui nurmikolle loikoilemaan. Aurinko paistoi häikäisevästi, muutama pilvi leijui taivaalla. "Ja ehtiikö vastuuttomampi veli hakea minulle mehua sillä aikaa?" "Hei, saat hakea ihan itse omat mehusi. Olen vähintään yhtä kuumissani kuin mitä sinä", Owen vastasi ja istahti sisarensa vierelle.
Xhgq1Ru.jpg
Kaksoset eivät olleet ainoita kuumissaan. Scott oli hiippaillut korttelissa metsästämässä pieneläimiä, mutta oli päättänyt lähteä takaisin kotipihalle lepäämään hieman. Kissa oli väsyttänyt itsensä juostessaan erään harvinaisen itsepäisen myyrän jäljillä. Nyt eläin kellahti nurmikolle makaamaan ja sulki silmänsä. Ehkä se saisi pihamaalla olla hetken rauhassa häiriöiltä.
jhXJGEy.jpg
Kun Daniel oli ilmestynyt takapihalle oksasaksien kanssa, Owen ja Germaine olivat heiluttaneet isoveljelleen nurmikolta ja huutaneet tätä liittymään heidän seuraansa. Dan oli naureskellen ohittanut laiskoina maassa makaavat kaksoset ja sanonut, että nämä saisivat vaihteeksi liikkua omin neuvoineen. Nuoremmat olivatkin teeskennellyn napinan säestyksellä nousseet ylös ja siirtyneet omenapuun varjoon istumaan ja odottamaan, että Daniel malttaisi laskea oksasakset käsistään.
wVmOXmG.jpg
Lopulta Dan huokasi ja laittoi oksaleikkurit nojalleen puunrunkoa vasten. Esikoinen istahti nuorempien sisarrustensa väliin ja pyyhkäisi puunlehden olkapäältään. "Mitä te kaksi ajattelitte tehdä lopun päivän ajan?" Daniel kysyi ja oikoi sormiaan. Nuorukaisella oli hetken ollut hieman kummallinen olo, aivan kuin hän olisi ollut saamassa auringonpistoksen. Se tunne oli kuitenkin mennyt menojaan melkein yhtä nopeasti kuin oli ilmaantunutkin.
p3C8wmZ.jpg
"Ainakin myöhemmin illalla osallistun siihen Child's Play -hyväntekeväisyyskisaan joka järjestetään parin pelikampanjan välissä", Germaine aloitti. "Kilpailu tosin alkaa vasta sitten, kun aurinko on luultavasti ehtinyt laskea, mutta eipä tuo näin kesällä haittaa. Entä sinä, Dan?" Tyttö pyöritteli puhuessaan sormiaan ja näytti mietteliäältä.
0nicolg.jpg
"Luultavasti yritän soitella parille kaverilleni sen jälkeen, kun olen auttanut isää pihatöissä. En ole nähnyt ainakaan Andersia pitkään aikaan, mutta hänelläkin luulisin olevan kesäloman", Daniel vastasi. "Kyllä mekin voimme tehdä niitä pihatöitä, sinä valkea lammas", Owen pisti väliin. "Etkö sitten ole saanut niistä jo tarpeeksesi, vai? Kyllä minäkin voin tehdä lomani aikana jotakin mielekästä", Dan sanoi.
zhZjh57.jpg
"Kyllä laiskottelukin on mielekästä, te pässinpäät", Germaine sanoi terävästi. Pojat nauroivat sisarelleen ja Gerrinkin suupielet nousivat ylöspäin.
7LBq7q9.jpg
"Entä sinä, veli?" Daniel kysyi lakattuaan hekottamasta. "Hm, ajattelin käydä Aaronin kanssa hampurilaisella, sitten kun hän tulee töistä", Owen vastasi. "Lopulle illalle en ole ehtinyt ajatella mitään ihmeellistä, ehkä voisin katsoa jonkun elokuvan tai jotain."
HpzPPAC.jpg
"Ihmettelinkin, mistä se DVD-pino oli ilmestynyt pöydänlaatikkoon", Germaine hymähti. "Minkä niistä ajattelit katsoa ensimmäiseksi?" "Saat sitten luvan odottaa meitä, jos siellä on jotakin sellaista jota me kaikki voisimme katsoa", Daniel säesti. "No.." Owen aloitti.
7sIcf30.jpg
"Siellä on ainakin Minority Report ja Panic Room, sekä One Hour Photo. Ai niin, ja Donnie Darko." "Ainakin tuon viimeisen kanssa saat luvan odottaa minua", Germaine tokaisi heti. "Minä en ole kuullut noista yhdestäkään", Daniel naurahti ja sipaisi siilitukkaansa. Owen antoi suupieliensä värähtää hymyssä ja lupasi sisarelleen, että kertoisi tälle kun aikoisi katsoa Donnie Darkon.
5kjb0dn.jpg
Jean istui vakavana kissojen huoneen pehmeällä matolla. Eläimen kuonosta olisi kuitenkin saattanut tarkoilla silmillä erottaa kissamaisen hymyn. Emokissa kuunteli huoneessa kuuluvaa pientä, hentoa nau'untaa ja hieman voimakkaampaa kehräämistä.
5BrliKt.jpg
Huoneen vastakkaisella puolella Scott oli nimittäin juuri pesemässä Betsyä. Kollikissan lempeä luonne oli saanut eläimen huolehtimaan mainiosti jälkikasvustaan. Betsy naukui hiljaa kun Scottin karhea kieli järjesteli karvoja pienen kosketusherkällä vatsapuolella.
2nO5oqB.jpg
Kissanpennuista toinen, Bobby, oli sen sijaan sikeässä unessa punaisella tyynyllä. Scott oli pessyt poikapennun jo aiemmin ja Jean puolestaan oli emokissan tunnollisuudella kantanut jälkeläisensä hellästi nukkumaan pehmeälle alustalle.
jqNizbq.jpg
Nostettuaan pienen Betsyn toiselle makuualustoista Scott siirtyi nauttimaan täyden naksukipon antimista. Aina välillä kollin katse kuitenkin harhautui tiirailemaan unissaan tuhisevaa Bobbya. Jean pesi hieman tassujaan ja odotti kärsivällisesti, milloin Scottin rouskutustahti alkaisi hieman hidastua.
2hZhGKE.jpg
Viimein Scott antoi periksi ja nosti katseensa ruokakupista vilkaistakseen Jeaniin. Naaraskissa naukaisi pehmeästi mutta innoissaan ja loikkasi toisen luo. Viesti oli selvä - annetaan pentujen nukkua rauhassa, mennään toiseen huoneeseen leikkimään.
I1f1xfF.jpg
Kaksosten lähdettyä takapihalta Daniel oli jäänyt vielä hetkeksi hoitamaan kasveja. "Tänä vuonna tulee hyvä omenasato, kunhan nämäkin saavat hieman väriä pintaansa", poika mutisi itsekseen. Jotkin hedelmät olivat vain jääneet varjoon tiheän lehvästön taakse, eivätkä kypsyneet yhtä nopeasti kuin olisi pitänyt.
YtxCeLe.jpg
Dan haki jälleen oksasakset käsiinsä ja alkoi nipsiä liikoja oksia puusta. Nyt ei periaatteessa olisi ollut aivan oikea aika harventaa omenapuita, mutta tuo mokoma pöheikkö vaikutti jo tukehtuvan omiin oksiinsa. 

*   *   *
37aIeJL.jpg
"Molemmille juustopurilaiset, kiitos", Owen sanoi vieressään odottavalle tarjoilijalle tutkittuaan ruokalistaa vähän aikaa. "Minulle ananasrengas ja ystävälleni kurkkurelissiä lisukkeeksi." Tarjoilija nyökkäsi ystävällisesti pojille, otti ruokalistan takaisin ja lähti viemään tilausta keittiöön.
iW6zej0.jpg
"Todella ystävällistä sinulta maksaa molempien puolesta. Olisinhan minäkin voinut välillä tarjota", Aaron sanoi hymyillen. "Kyllä tällä kertaa oli minun vuoroni", Owen sanoi ja hymyili hieman takaisin. Aaron löysäsi hieman solmiotaan ja Owen arvasi, ettei toinen tuntenut vielä oloaan oikein mukavaksi työasussaan.
S2wnzCi.jpg
"Mitä sinulle kuuluu?" Aaron kysäisi ohimennen. "Mm, ei mitään erikoista. Velipoika on lomalla", Owen vastasi. "Entä sinulla? Miten töissä menee?" Aaron Garcia oli ollut Owenin kaveri jo joitakin vuosia, joiden kuluessa Owen oli oppinut että Aaron välitti urastaan enemmän kuin esimerkiksi koulunkäynnistä.
xZ7qANK.jpg
"No jaa - pomo on yhtä diktaattorimainen kuin ennenkin, mutta ainakaan en enää joudu vain ravaamaan kopiokoneen ja silppurin väliä", Aaron vastasi. "Huomaatko? Kyllä se vähitellen alkaa sujua", Owen myötäili. Tarjoilija palasi takaisin kaksikon pöydän luokse, asetti pöydälle kaksi lasillista vettä ja ilmoitti poikien tilausten olevan pian valmiita.
aiJQQUS.jpg
Aaronia pidettiin jollakin tasolla vastuuttomana, ja luokkatoverit ihmettelivätkin usein miten tämä kaveerasi korkeita arvosanoja keräilevän Owenin kanssa. Aaronilla ja Owenilla oli kieltämättä erilaiset arvomaailmat, mutta se ei estänyt heitä tulemasta toimeen.
6yBk3Ti.jpg
"Kotona sentään saa olla rauhassa, isällä kun erilaiset työajat", Aaron jatkoi hieman hajamielisen kuuloisena. Owen nyökkäsi ja ryyppäsi sitten viimeisen huikan vesilasistaan. Juuri silloin tarjoilija kiikutti heidän ruokansa pöytään.
NCCtQ2W.jpg
Owen haukkasi purilaisestaan, pyyhkäisi kämmenselällä suutaan ja kääntyi sitten taas Aaronin puoleen. "Ei kai sinulla vain ole taas ylitöitä? Olet tehnyt ylimääräisiä tunteja koko kesän", nuorukainen sanoi. "Ei nyt varsinaisesti mitään ylimääräistä", Aaron aloitti, "mutta varasin itselleni kyllä muutaman iltavuoron tunnin."
T4HNsXS.jpg
"Siitä pitäisi jäädä juuri tarpeeksi säästöön", brunetti jatkoi ja mussutti hetken annostaan. "Päättäisit sinäkin jo ajoissa, mitä aiot tehdä työksesi. Se on yksi niistä harvoista asioista, joista voin olla yhtä mieltä opettajien kanssa", Aaron huomautti äkkiä Owenille.
ODcknsL.jpg
"Itse asiassa olenkin jo päättänyt", Owen vastasi. "Se vain ei ole niitä aloja, joilla pääsisi aloittamaan kovin nuorena." Owen oli ollut edellisenä kesänä kesätöissä siivoamassa paikallista uimarantaa, ihan vain saadakseen raitista ilmaa työtodistuksen kanssa. Eihän se periaatteessa ollut liittynyt hänen urasuunnitelmiinsa lainkaan, mutta mukavaa se oli ollut. "Huono työ", Aaron tuhahti ja oli nyrpistävinään nenäänsä. Molemmat nauroivat.
Cazpnk3.jpg
"Okei, sinä olet vilkuillut olkasi taakse siitä asti, kun tulimme tänne. Mitä niin kiinnostavaa siellä oikein on?" Owen vaihtoi puheenaihetta. Aaron vilkaisi hieman hämmentyneenä ystäväänsä ja vastasi sitten. "Katselen vain, onko tuolla ilmoitustaululla treffi-ilmoituksia." 
NcrTUor.jpg
"Aina sinä etsit niitä", Owen mutisi ja siirsi hetkeksi huomionsa hampurilaiseensa. "Kamoon, deittailu on mukavaa", Aaron puolustautui ja pyyhki ruuanmuruja paidaltaan.
MvEvqeN.jpg
"Mmm-hmm", Owen mumisi vastaukseksi. Nuorukaisen huomio vaikutti olevan muualla, vaikka Aaron jatkoi yhä rupatteluaan. "Ajattele nyt: Vaikka toinen ei välttämättä olisikaan se unelmatyttö, voi teillä silti olla ihan kivaa. Ja pääset tutustumaan uusiin ihmisiin ja jos vastapuoli onkin kamala, tiedätpähän välttää myöhemmin..."
3MBqKxv.jpg
"Tekisi se sinullekin hyvää", Aaron päätti puheensa. "Mmh", Owen vastasi jälleen. "Äläkä nyt vain mumise minulle, vaan sano jotakin", brunetti vaati.
ATgSRIw.jpg
"En tiedä", Owen sanoi nielaistuaan suupalansa. "Se vain vaikuttaa minusta jotenkin - liian sattumanvaraiselta. Tiedäthän, jotenkin persoonattomalta? Kaikki nuo 'Huumorintajuinen opiskelija etsii samanhenkistä seuraa. Pitää pitkistä kävelyretkistä ja käynneistä elokuvateatterissa.'"
RWiWRtM.jpg
"Ehkä olen naiivi, mutta olen aina kuvittellut deittien olevan jotakin vähän spontaaninpaa." "Nykyään ei enää ole valtavia tanssisaleja joiden poikki prinssi ja maalaistyttö voisivat vaihtaa kaipaavia katseita", Aaron hörähti vastaukseksi Owenille. "En minä sitä tarkoitakaan", Owen korjasi.
JF5PPZ7.jpg
"Ihmisten tapaaminen treffi-ilmoitusten kautta vaikuttaa vain jotenkin liian kasvottomalta. Kun sellaiseen on vastannut, loppu vaikuttaa jo hieman velvollisuudelta. Okei, ehkä silloin molemmat tietävät haluavansa tavata jonkun, mutta eikö epätietoisuuden pitäisi olla yksi elementti? Eikö voisi olla niin varma asiastaan, että ottaa torjutuksi tulemisen riskin?" Aaron katsoi Owenia kummissaan. "Kuulostat ihan joltakin valaistuneelta."
4nuy7P9.jpg
"Niinkö?" Owen kysyi hämmästyneenä. "No niin juuri. Et sinä ennen puhjennut vaalipuheisiin noin helposti. Onko sinulla heila tai jotakin? Saat luvan kertoa minulle", Aaron sanoi. Owen huokasi ja nosti sitten katseensa. "Hyvä on. Näetkö tuon punatukkaisen tytön tuolla?" Aaron kääntyi tuijottamaan samaan suuntaan kaverinsa kanssa. "Ai tuon lettipäisenkö?"
9uPq0Gc.jpg
"Ei! Vaan tuon, joka pelaa kolikkopeliä." Owen oikaisi kumppaniaan. "Tuo, jolla on pitkä punainen tukka."
HMFGfN4.jpg
"Pakko myöntää, ainakin sinulla on hyvä maku", Aaron naurahti. "Aiotko urkkia selville hänen osoitteensa ja törmätä tyttöösi 'sattumalta' portilla vai mitä?" "Teet hommasta liian vaikeaa. Ei tämä ole mikään saippuasarja", Owen vastasi.
vXIFWRp.jpg
"Aiot siis vain istua ja huokailla. Kelpaa minulle", Aaron tokaisi ja haukkasi purilaisestaan. "Älä aina hypi kahden ääripään välillä! Ajattelin vain pyytää häntä kahville kunhan olen syönyt", Owen sanoi. Aaron katsoi toista ihmeissään. "Ja likkako noin vain lähtisi tuntemattoman matkaan?" 
5yJpxpH.jpg
"Miksi ei, senkin pessimisti? Niinhän sitä ennen aina tehtiin." "Niin joo varmasti. Vitonen vetoa, että saat rukkaset. Lisäksi, aiotko syödä purilaisesi ennen kuin se jäähtyy, vai saanko minä sen?"

*  *
WLrdTdv.jpg
Scott oli viimein väsynyt viihdyttämään Jeania ja jättänyt toisen omaan seuraansa. Ruskea kissa oli jäänyt sörkkimään esiin makuukopan ja seinän väliin kiilautunutta naksua, kun kolli oli päättänyt siirtyä hetkeksi alakertaan.
drrFOp4.jpg
Kissa ei vain huomannut, että sitä seurattiin. Toinen pennuista, Bobby, oli huomannut isänsä lähdön ja hipsinyt tämän jälkeen avoimesta ovesta. Pienten kynsien kärjet rapisivat hiljaa parkettia vasten, kun pentu seurasi Scottia. Vanhemmalla kissalla oli vain niin paljon pidemmät ja varmemmat jalat, että tämä katosi pian Bobbyn näköpiiristä.
iJvHWG3.jpg
Betsykin oli huomannut veljensä kadonneen kissojen huoneesta, ja kirmannut toisen perään. Bobby pysähtyi, kun hänen karvapallosisarensa pyörähti äkkiä hänen taakseen ja huitaisi pienellä tassullaan toisen häntää. Pieni kolli miukaisi, ja tyttökissa vastasi korkealla äänellään.
aUMUvK3.jpg
Kun kaksoset olivat hetken aikaa pyörineet toistensa häntien jäljessä ajautuivat pennut lopulta naukuvana mykkyränä huoneen nurkkaan. Betsy pudisteli päätään ja ryhtyi sitten jahtaamaan vaihteeksi omaa häntäänsä, kun taas Bobby kiinnostui seinään kiinnitetystä lintulelusta.
4uCJsYv.jpg
Jean oli katsellut tyytyväisenä pieniä poikasiaan. Hetken ajan kissaemo oli ollut valmiina syöksymään hätiin nähdessään Bobbyn vaarallisen lähellä portaikkoa, mutta rauhoitunut pennun kääntyessä takaisin. Nyt eläin hyrisi itsekseen ja puhdisti hieman toista korvaansa, ennen kuin käpertyi istumaan pianon viereen.


*  *
jkPmfx3.jpg
Pelikoneesta kuului pieni kilahdus, näytöllä näkyi pieni loppukohtaus ennen kuin masiina pulautti esiin kysymyksen uudesta pelistä. Punatukka katseli hetken aikaa näyttöä selvästi mietteliäänä, kun kuuli rykäisyn takaansa ja kääntyi ympäri.
VGi9pkI.jpg
"Hei, anteeksi jos häiritsen. Huomasin sinut tuolta kauempaa ja ajattelin tulla tervehtimään. Olen Owen Garp", nuorukainen sanoi ja ojensi kätensä punatukalle. Ehkä sekunninpuolikkaan epäröityään tyttö naurahti ja kätteli häntä. "Vai niin! Hauska tavata sinut, Owen:"
3B8Nijd.jpg
"Itse olen Alina Santala, ja tuo tuossa on siskoni Tiia", tyttö esittäytyi ja heilautti toisella kädellään kohti pelikoneen vallannutta lettipäistä, hieman pidempää tyttöä. "Oliko sinulla jotakin sen kummempaa asiaa, Owen, vai muutenko ajattelit tulla tervehtimään?" "Itse asiassa..." Owen aloitti.
t33XmeK.jpg
"Ajattelin kysyä sinulta, saisinko vaikka tarjota kahvit hieman myöhemmin tänään? Jos siis haluat", Owen kakaisi ehdotuksensa esille ja toivoi, ettei ollut aivan niin punastunut kuin mitä tunsi olevansa. "Kuulostaa hauskalta", Alina sanoi ja hymyili, "Mutta sopisiko sinulle kahvien sijaan päivällinen? Minulla olisi muutama asia hoidettavana kotona, mutta sen jälkeen olen aivan vapaa."
N04qm7j.jpg
"Sopii oikein mainiosti", Owen sanoi ja hymyili itsekin. "Itse asiassa tarjouksesi tuli juuri sopivaan aikaan - en ole lainkaan varma olisinko jaksanut laittaa tänään ruokaa", Alina hymähti. "Kävisikö, että tapaisimme Cenin kahvilassa? Sieltä saa kuulemma myös oikein hyvää ruokaa", tyttö ehdotti sitten.
KcivorU.jpg
"Minulle käy, tunnen paikan", Owen sanoi ja nyökkäsi innokkaasti. "Siellä sitten - sanokaamme kahden tunnin päästä. Sopiihan se sinulle? Minun ja Tiian pitää joutua - Tiia, hoi! - mutta uskoisin selviäväni sinne kahdessa tunnissa", Alina ehdotti. "Nähdään sitten", Owen sanoi. Alina nyökkäsi toiselle näkemiin ja ryhtyi sitten suostuttelemaan sisartaan jättämään pelin kesken.
93BEf2Q.jpg
Owen palasi takaisin Aaronin luokse laskeskellen jo asioita mielessään. Kahdessa tunnissa hän ehtisi käymään kotona ja siistiytymään hieman, ja pientä kiirettä pitämällä hän olisi tasan kahden tunnin päästä oikeassa paikassa. Aaron huomasi toverinsa ja harppasi nopeasti tämän luo.
3QzRaqF.jpg
"No, miten pienen punatukkaisen tytön kanssa kävi?" Aaron kysyi. "Ihastuksesi näyttää ainakin tekevän lähtöä..." "Ei hän halunnut kahville, mutta päivällinen kuulemma sopisi", Owen vastasi pokkana ja Aaronin virnistys leveni. "Joo, niin varmaan."
Y5N3fiK.jpg
"Olen aivan tosissani. Ja minun pitää muuten nyt lähteä, että ehdin siistiytyä vähän. Tapaamme nimittäin jo kahden tunnin päästä", Owen selitti. Aaronin suupielet laskivat hiljakseen, vaikka poika yrittikin säilyttää itsevarman virneensä. "...Sinähän olet tosissasi", brunetti sai viimein sanottua.
D3yWhCx.jpg
"Niinhän minä jo sinulle kerroin! Mutta hei, nyt minulle alkaa todellakin tulla kiire. Mutta soitan sinulle vaikka huomenna, okei? Ja muistakin, että jäät minulle vitosen velkaa", Owen sanoi, ja lähti harppomaan purilaispaikasta Aaron tiukasti kintereillään ja tarkempaa selitystä vaatien.
dWEE3sD.jpg
Garpien kotona Germaine yritti laittaa ruokaa. "Voi Scott, sinä hupsu. Usko jo, ettet sinä syö tomaattikastiketta vaikka minä sitä sinulle antaisinkin. Sitäpaitsi siinä on chiliä", tyttö selitti mustanharmaalle kissalle, joka oli sinnikkäästi pyörinyt tytön jaloissa ja yrittänyt päästä tiskipöydälle.
9b1RuoC.jpg
"Siinä, sinulla on aivan oma ruokasi", Gerri sanoi ja asetti eläimen ruokakulhon eteen. Scott nauskutti tyytymättömänä pari naksua, kunnes laitoi tassunsa kippoon ja alkoi syömisen sijaan levittelemään ruokiaan. "Ehkä se yrittää nappailla noita ilmasta", ruokapöydän ääressä istuva Daniel naurahti katsellessaan naksuja heittelevää kissaa. "Miten vain, mutta oletko nähnyt kapustaa?" Germaine kysyi.
4J1Dzp4.jpg
"Mm, se on hellan vieressä", Daniel vastasi suu täynnä. Scottin leikit keskeytyivät, kun Jean hiippaili keittiöön. Naaraskissa huomasi toisen leikit ja päätti, että olisi jo välillä hänen vuoronsa. Muutama ruskean käpälän huitaisu ilmoitti selvästi toiselle kissalle, että sen aika ruokakupin haltijana olisi siltä erää ohi.
1awMy87.jpg
Scott pakeni keittiöstä, ja kilpailijansa kadottua Jeankin menetti äkkiä kiinnostuksensa ruokakuppiin. Pian Scott alkoi maukua käytävässä. "Viitsisitkö sinä katsoa, mikä sillä on? Minä yritän löytää loput chilipaprikat", Germaine sanoi ja Daniel nousi huokaisten. "Hyvä on, hyvä on.. Mutta katso, ettei Jean vie ruokaani. Luulin kyllä, että jätin ulko-oven lukitsematta, Scottin pitäisi päästä sinne ihan itse..." Samassa käytävästä kuuluikin, miten ulko-ovi pamahti auki ja Scottin naukuminen loppui. "Hei! Voisiko kukaan sanoa, onko minulla tahroja paidassani?" Owenin ääni huhuili.

*   *   *
CO7R9Jo.jpg
Alina vilkaisi vielä kerran peiliin, ennen kuin hiippaili ulko-ovelle. Tiia-sisko oli syvässä unessa sohvalla eikä varmaan huomasi, vaikka Alina ottaisikin hänen autonsa. Punatukan kasvoilla oli hieman jännittynyt hymy, kun hän painoi hiljaa asuntonsa oven kiinni jäljessään ja kuuli lukon päästämän pienen naksahduksen.
oL0aNjb.jpg
Owen oli ehtinyt seisoskella hetken ajan Cenin kahvilan kyltin alla varsin hermostuneena, kun huomasi tutunnäköisen hahmon lähestyvän jalkakäytävällä. "Hei!" Owen huikkasi ja kiiruhti Alinaa vastaan. "Ajattelin jo, että olet ehtinyt muuttaa mieltäsi."
KtsPK81.jpg
"En nyt sentään", Alina vastasi hymyillen. "Oli oikeasti todella hauskaa että kutsuit minut, muuten olisin varmaan vain päätynyt pitkästymään kotona." Oweninkin kasvoille nousi aivan itsestään hymy.
EHJxe3H.jpg
"Mennäänkö sitten? Täällä näyttää olevan vielä pari tyhjää pöytää ulkonakin, mutta ne kuulemma täyttyvät nopeasti myöhemmin illalla." "Mennään vain", Alina vastasi ja nyökkäsi. He kiersivät pienen kahvilan kuistille. Aurinko paistoi vielä kirkkaasti, mutta saattoi helposti huomata miten varjot olivat hiljakseen pidentyneet. Kesäilta olisi pian lopuillaan.
CtwKlSW.jpg
"Tervehdys! Olisiko teillä vapaana pöytää kahdelle?" Owen tervehti kahvilan vastaanottotiskin takana seisovaa naista. "Takaterassillamme on useita pöytiä, seuratkaa vain minua", tämä vastasi ja lähti johdattamaan Owenia ja Alinaa kahvilan takaosassa olevalle pienelle puuovelle.
c5ZZl9B.jpg
Nuorille osoitettiin pieni nurkkapöytä vihreän katoksen alla, virkailija kiikutti vielä pöytään ruokalistat ja lupasi tarjoilijan tulevan pian hakemaan heidän tilauksensa.
pJjl8eb.jpg
"Minä taidan ottaa kanaa", Alina sanoi tutkailtuaan ruokalistaa hetken aikaa. "Entä sinä?" "Kana kuulostaa itse asiassa hyvältä. Mitä sen kanssa luvataan?" Owen kysyi ja varmisti samalla vaivihkaa jo kolmannen kerran, että hänen lompkkonsa oli tosiaan yhä tiukasti taskussa. "Riisiä ja kauden vihanneksia", Alina luki.
Jbio0VM.jpg
Tarjoilija tuli juuri silloin paikalle ja tervehti molempia. "Oletteko valmiita tilaamaan?" "Ottaisimme kaksi annosta kanaa, kiitoksia", Owen sanoi. "Selvä. Haluaisitteko kenties salaattia annostenne seuraksi?" Owen vilkaisi kysyvästi Alinaa, ja tyttö pudisti päätään. "Ei nyt tällä kertaa, kiitos", Owen vastasi tarjoilijalle. "Selvä. Entä jotakin juotavaa odottaessanne?" "Voisin itse asiassa ottaa lasin vettä", Owen sanoi. "Minulle ei mitään muuta, kiitos", Alina sanoi.
mlDwMgX.jpg
Tarjoilija nyökkäsi ja kertoi tilausten saapuvan pian. Owen käänsi katseensa takaisin Alinaan ja hymyili hieman hämillään. Tyttö puolestaan ei vaikuttanut olevan moksiskaan. "Me taidamme olla eri kouluissa, Owen", Alina huomautti. "En ainakaan ole koskaan huomannut sinua Harrow Lanen tiloissa."
MlBGXTS.jpg
"Totta. Harrown Lane on vähän kaukana sieltä missä minä asun", Owen sanoi ja kiitti ohimennen tarjoilijaa, joka oli tuonut pöytään hänen vesilasillisensa. "Itse asun aika lähellä sitä", Alina selitti. "Eihän se ole mitenkään paras tämän paikan kouluista, mutta tiedäthän millaista se on jos jokin asia on kätevän lähellä. Aamuisin saan käveltyä sinne alle puolessa tunnissa."
Y9WHi9M.jpg
"Mistä päin Lovelessia sinä muuten olet, Owen? Et kai aivan keskustasta?" "En nyt sentään", Owen vastasi ja hörppäsi vettä. "Itse asiassa asun Boston Streetillä." "Ai siellä! Sehän on toisella puolen jokea, eikö vain?" Alina kysyi. "Jep", Owen vastasi. "Siellä on aika rauhallista, vaikka koulumatkat tuppaavat olemaan vähän pitkiä." Terassin ovi loksahti auki, tarjoilija kiikutti nuorten pöytään kaksi höyryävää lautasta.
HufkOpF.jpg
Alina keihästi itselleen pienen maissinpalan, Owen seurasi esimerkkiä ja ryhtyi leikkelemään kanaa lautasellaan. "Mitä sinä muuten teet näin vapaa-ajallasi, Owen? Itse olen koettanut maalata joskus, mutta se on jäänyt vähän vähemmälle", Alina kysäisi. "No, katson elokuvia mielelläni aina kun vain saan tilaisuuden. Käyn lenkeillä aika usein. Aikaisemmin lenkkeilin isoveljeni kanssa, mutta hän on nyt armeijassa joten sitä mahdollisuutta ei tule enää niin usein", Owen vastasi.
htNfCXS.jpg
"Itse käyn myös kävelyillä, vaikka en tiedä kehtaanko kutsua niitä lenkeiksi. Usein vain lähden harhailemaan jonnekin ja huomaan pian olleeni tien päällä useamman tunnin", Alina sanoi ja molemmat nauroivat hieman. Sisältä kahvilasta kuului askelia ja hieman hiljenevää puheensorinaa. Seinät pitivät kuitenkin jonkin verran yksityisyyden tunnetta terassilla istuskelevien suojana. "Mikä isoveljesi nimi on, Owen?" "Mm, hän on Daniel. Ja kaksoissiskoni on Germaine", poika kertoi. "Tiia on minun ainoa sisarukseni. Hän halusi muuttaa kotoa saatuaan työpaikan ja minä olin heti tunkemassa mukaan, että olisin hieman lähempänä lukiota. Isä ja äiti suostuivat siihen että me molemmat lähtisimme, ihme kyllä", Alina selitti omaa perhettään.
y1SWvVK.jpg
"Minä ja Gerri asumme vielä kotona. Ja kait Danielinkin periaatteessa, täällä hän ainakin viettää suurimman osan lomistaan", Owen totesi ja nielaisi kananpalan. "Kuulostaa mukavalta", Alina sanoi ja hymyili. "Mutta sanoit jotakin elokuvista hetki sitten... Oletko koskaan nähnyt Agnosiaa?" "Ei kuulosta tutulta. Minkälainen flikki se on?", Owen kysyi ja Alina alkoi selittää.
1YXKf0n.jpg
"...Joka sitten kerrotaan niiden takaumien kautta", Alina lopetti juuri kun tarjoilija oli käynyt keräämässä nuorten tyhjät lautaset pois. "Kuulostaa ihan kiinnostavalta, mutta ei ehkä sellaiselta elokuvalta jonka olisin itse tullut poimineeksi hyllystä", Owen sanoi. "Toivottavasti en sitten paljastanut liikaa juonesta", Alina nauroi. "Se oli kieltämättä itsellenikin vähän oudompi tuttavuus, suosikkini kun ovat yleensä jotakin Miller's Crossingin tyyliä."
PzKq6QJ.jpg
"Hmm, onko sinulla vielä aikaa, Owen?" Alina kysyi. Aurinko olisi pian jo laskemassa, maisema oli hiljakseen alkanut hämärtyä. Joitakin autoja oli pysähtynyt hetkeksi Cenin kahvilan eteen päästämään matkustajia ulos, paikassa olisi varmaan pian enemmänkin väkeä. "Katsos, mieleeni juolahti juuri eräs paikka, jonka haluaisin näyttää sinulle, eikä sinne olisi autolla kovinkaan pitkä matka..."
G50aWHD.jpg
"Kuulostaa hauskalta, minulla on periaatteessa koko loppuilta aikaa. Isää ei haittaa vaikka tulisinkin hieman myöhään kotiin, hän antaa meidän mennä ja tulla aika vapaasti varsinkin näin kesäisin", Owen vastasi ja jatkoi: "Maksan vain laskun, niin voimme minun puolestani lähteä niin pian kuin haluat." "Hienoa! Käyn hakemassa Tiian auton, nappaan sinut kyytiin heti tuosta edestä", Alina sanoi.

*   *   *
C5CmBLy.jpg
"Voi Scott kulta, menisit kiusaamaan isää välillä", Germaine sanoi lempeästi sylissään kehräävälle kissalle. "Hei, oikeasti. Minun pitää pian mennä pelaamaan ja siihen minä en voi ottaa sinua mukaan." Daniel oli ulkona talosta kavereidensa seurassa ja Antero puuhasi jotakin vierashuoneessa, siivosi kaiketi. Kissa oli päättänyt ohjata kiintymyksenosoituksensa Gerriin.
Q8ME0ew.jpg
"Mm, ihan totta. Sinä yrität aina kiivetä näppäimistölle jos annan sinun istua sylissäni tietokonetuolilla. Sitten en pääse edes enimmäisellä kentällä mihinkään." Scott kehräsi vielä hetken, ja kurahti pettyneenä kun se laskettiin maahan, seuraten Germainea kaikesta huolimatta yläkertaan. Kissa joutui pettymään, kun tyttö sulki tietokonehuoneen oven sen nenän edestä.

*   *   *
33kx70N.jpg
Alina oli pysäköinyt sisiarensa auton käyttämättömän näköiselle bussipysäkille kun tie oli alkanut muuttua selvästi huonokuntoisemmaksi. Punatukka oli johdattanut Owenia vanhaa kivetystä pitkin ohi eräästä risteyksestä, ja nyt poika tunsi olevansa miltei eksyksissä. "Mikä paikka tämä oikein on? En muista koskaan olleeni täällä aikaisemmin, ja uskoin tuntevani Lovelessin aika hyvin", Owen kysyi.
nMqQzw1.jpg
Metsätietä ympäriöivä puusto oli muutunut selvästi tiheämmäksi, ja nyt vanha jalankulkuväyläkin oli jäämässä taakse. Aivan muutamien askelien päässä virtasi hidasliikkeinen, syvä joki. Liikenteen ääniä ei kuulunut enää mistään, veden hiljaisen virtaamisen lisäksi ainoa äänet metsässä olivat kahden nuoren askeleet.
SSVStvw.jpg
"Tätä kautta kulki ennen suuri valtatie Loveless Riverille. Muistatko sen pienen sillan, jonka ylitimme vähän aikaa sitten autolla? Sitä ei ollut vielä rakennettu, ja tuo vanha silta tuolla puiden keskellä oli kytköksissä valtatiehen. Tämä oli pitkän aikaa ainoa väylä Lovelessin puolelle, mutta myöhemmin metsää raivattiin ja parempia teitä rakennettiin. Tämä paikka unohtui." Alina vaikutti puhuvan puoliksi Owenille, puoliksi itselleen.
uQw4JkG.jpg
Owen kiri hieman askeleitaan saadakseen tytön kiinni, ja tämä pysähtyi odottamaan toista. Tuuli suhisi hiljaa puiden latvoissa. "Täällä on kieltämättä aika hienoa", poika sanoi. "Mutta miten sinä löysit tämän paikan?"
OSd4uSx.jpg
"Pari muutakin tyyppiä tietää tämän paikan", Alina selitti kun Owen oli ehtinyt hänen luokseen. "He kutsuvat tätä yksinkertaisesti vanhaksi sillaksi. Yksi heistä oli kuullut paikasta isoveljeltään, hän taas vähän vanemmalta ystävältään ja niin edelleen." Alina kääntyi katsomaan joen veteen. "Kuulin muutaman luokkalaiseni puhuvan vanhasta sillasta, ja tungin sinä iltana heidän seuraansa nähdäkseni, mistä oikein oli kysymys."
hFhMfrp.jpg
Owen asteli Alinan ohi päästäkseen katsomaan vanhaa siltaa hieman tarkemmin. Jyhkeät tukipilarit pitivät kiveä ja asvalttia ilmassa, ja poika joutui pian laskemaan katseensa ettei nyrjäyttäisi niskojaan. "Metsäkin täällä näyttää selvästi hyvin vanhalta", hän totesi ääneen.
g9dwNtX.jpg
"Varo askeliasi, maa on joen lähellä varsin petollista", Alina sanoi ja katsoi Owenin jälkeen. Poika kiehtoi häntä kummasti, vaikka he olivatkin tavanneet vasta joitakin tunteja sitten. Owenin suorasukainen pyyntö oli jotenkin virkistänyt tyttöä, ja nyt Alina vain tunsi olonsa mukavaksi toisen seurassa. Mitä tämä oikein on? punatukka mietti itsekseen ja otti askelta kohti Owenia.
BcSYYOM.jpg
Nuorukainen kuuli toisen lähestyvän ja kääntyi katsomaan Alinaa. Tytön läpitunkevan vihreät silmät vaikuttivat vetävän Owenin katsetta puoleensa vaikka poika teki parhaansa ollakseen suoranaisesti tuijottamatta. Alina kohotti hetkellisesti suupieliään pienoiseen hymyyn ja viittasi sitten toiselle, että seuraisi tyttöä. "Tule, käydään vielä sillan alla."
AEVxAZS.jpg
Joen hiljainen kohina voimistui kaikuessaan siltapalkeista. Alina asteli varmasti eteenpäin liukkaalla kalliopohjalla. Owen seurasi tytön selkää hetken ajan katseellaan ja kuvitteli hetken nähneensä tytön vihreiden silmien hohtavan pimeässä kuin kissan silmät.
fma63Bf.jpg
Owen räpytteli silmiään, pudisti itsekseen päätään ja lähti punatukan jälkeen. Joen vedestä heijastuva himmeä kuunvalo oli varmaan vain tehnyt tepposet hänen mielikuvitukselleen. Alina olikin jo pysähtynyt joen partaalle ja viittoi toista luokseen.
m6Dpfcf.jpg
"Kiitos että vaivauduit tulemaan tänne asti", Alina sanoi ja hymyili. "En edes tiedä miksi, mutta halusin jonkun muunkin näkevän tämän paikan." "Mielellänihän minä tulin, älä suotta kiittele", Owen sanoi ja tarttui hetken mielijohteesta Alinan käteen. Tyttö hymyili hänelle.
lB5MDoi.jpg
"Minullakin on ollut todella hauskaa tänään", Alina sanoi ja irrotti oman kätensä Owenin kädestä, hipaisten sitten melkein huomaamattaan sormenpäillään toisen kämmenselkää. "Onko sinulla aikaa vielä yhdelle jutulle?" tyttö sitten jatkoi.
OsEbB4y.jpg
"Toki", Owen vastasi nopeasti. Alina naurahti ja hymyili. "Oletko varma? Nyt alkaa olla jo aika pimeä, enkä halua viivyttää sinua liian pitkään." "Olen minä, ei se haittaa yhtään! Sisko kuitenkin valvoo myöhään ja päästää minut sisään, vaikka isä olisikin unohtanut varmuusketjun oveen", Owen vakuutti toiselle.
I4tTDSt.jpg
"Okei", Alina sanoi. "Tule tänne aivan rantaan." Owen seurasi tyttöä lähemmäs vettä, ja hipaisi sitten varoen sormenpäillään toisen kättä. Punatukka säpsähti hieman, mutta ei sanonut heti mitään.
pEJMCis.jpg
Alina istahti viileään maahan ja viittoi Owenia tekemään samoin. Poika seurasi esimerkkiä posket hieman punaisina. Hänen silmänsä olivat jo hyvän aikaa sitten tottuneet hieman siniseen hämärään joka metsässä vallitsi, kalliopinnan kuvioista saattoi erottaa tarkasti katsoessa joitakin hiljaa kiiltäviä kivenpalasia. Katinkultaa, Owen ajatteli ja huomasi että Alina oli asettunut pitkäkseen ja odotti toisen tekevän samoin.
NHvRewU.jpg
"Äläs yritä olla ovela, minä huomasi kyllä mitä sinä teit", Alina sanoi. Owen arvasi tytön tarkoittavan sitä. kun hän oli koskettanut tämän kättä hetki sitten. "Haittaako se?" nuorukainen kysyi. "Ei laisinkaan. Mutta nyt kuuntele." Alina painautui hieman lähemmäs Owenia, poika kietoi melkein vaistomaisesti kätensä toisen hartioiden ympärille.
j1polU8.jpg
"Tämä on mielestäni yksi parhaista mahdollisista paikoista katsella tähtiä. Ei siihen tarvita edes mitään kaukoputkia. Huomaatko tuolla, aivan lähellä sillan katkennutta reunaa? Seulaset voi erottaa aivan selvästi, eikä vielä ole edes kunnolla pimeää", Alina selitti ja Owen kuunteli. Hän oli itsekin kiinnostunut tähdistä.
wBT7oEr.jpg
"Kaupungin valot ovat pääsyynä siihen, että ihmiset yleensä uskovat tarvitsevansa teleskooppeja tähtien tarkkailuun", Alina sanoi ja hilautui istumaan. "Ovathan ne toki hienoa laitteita, en minä sitä kiellä, mutta eivät suinkaan välttämättömiä." Tyttö nousi jaloilleen ja Owen noudatti esimerkkiä.
IBBA9KZ.jpg
"Minun pitää varmaan jo joutua - lainasin siskon autoa ja se tuskin arvostaa, jos herää siihen ettei kaara olekaan paikallaan", Alina sanoi ja asetti kätensä varovasti Owenin olkapäälle. "Voin toki heittää sinut Boston Streetille ensin, jos vain haluat. Olihan se Boston Street?" "Muistat aivan oikein", Owen vastasi. "Ja kiitos tarjouksesta, se olisi hienoa."
sdaHj9M.jpg
"Näemmehän me vielä uudestaan?" Owen kysyi. Hän tunsi jostakin syystä rohkaistuneensa vielä entisestään. Tytön seurassa oli vain jotenkin niin hyvä olla. Poika ojensi kätensä silittämään tytön poskea. "Tietenkin", Alina sanoi niin hiljaa, että se oli melkein kuiskaus. "Voin antaa sinulle numeroni, kun ehdimme autolle, siellä on varmaan paperia..."
4o841RF.jpg
"Ja Owen? Minulla oli todella ihana ilta." Owen ei sanonut mitään, piteli vain varovasti tyttöä joka oli äkkiä kietaissut kätensä hänen ympärilleen.

*   *   *
FCWA7kn.jpg
"Pahus!" Germaine sähähti. Hänen hahmonsa oli joutunut juuri keskelle vihollislaumaa, ja muutamat noista vastustajista vaikuttivat olevan immuuneja hänen hamonsa myrkkynuolille. Mutta ehkä muutama tulipallo pitäisi huolen niistäkin...
aO4PA0k.jpg
"Hei, Gerri, onko sinulla täällä kynää?" Owen kysyi siskoltaan. Poika oli juuri vaeltanut työhuoneeseen eikä Germaine ollun huomannut toista aluksi lainkaan. "Mm? On varmaan joo, tuossa pöydällä tai jossain", tyttö vastasi ja keskittyi taas ruudun tapahtumiin.
EOmK5Wm.jpg
"Miten peli sujuu?" Owen kysyi huomatessaan, että toinen oli selvästikin tekemässä jotakin itselleen tärkeää. "Jää vain katsomaan, jos haluat", Germaine vastasi ja ohjasi nyt metsästäjäänsä pienen alueen laidalle, pois vaaravyöhykkeeltä. Owen asettui seisomaan toisen työtuolin taakse ja katseli, miten näytölle pian ilmaantui latausruutu.
RqEWxAH.jpg
"Odota vain ihan pikku hetki, haluan tarkistaa olenko saanut täältä yhden saavutuksen... Jes! Arvasin", Germaine sanoi ja klikkaili esiin ja taas pilloon pari valikkoa, joita Owen ei edes ehtinyt kunnolla lukemaan. "Okei, nyt voidaan jatkaa. Tämä vain lataa taas hetken ensin."
regtpCu.jpg
"Millä sijalla olet tällä hetkellä?" Owen kysyi. "Ai siinä kisassa? Neljäskymmenestoinen. Eihän sillä hyväntekeväisyystapahtumassa olisi periaatteessa merkitystä, mutta on aina mukavaa päästä sinne top 50 -listalle", Germaine vastasi.
xro1FGG.jpg
Latausruudun jälleen hävitessä Germaine oli heti valmiina. Hetkeen ruudulla ei näkynyt muuta kuin tytön oma hahmo ja pieni metsämaisema. Sitten Gerri ryhtyi viemään metsästäjäänsä takaisin samalle paikalle, mistä oli äsken poistunut.
oLbaou8.jpg
Owen katseli hetken kiinnostuneena Gerrin pelaamista, ennen kuin huomasi pöydällä olevassa purkissa nököttävän mustekynän ja muisti, miksi oli alunperin työhuoneeseen tullut.
V5AV0Xs.jpg
Owen nappasi kynän käteensä ja kääntyi lähteäkseen. "Jos onnentoivotus tuo huonoa onnea ja näyttelijöille sen takia toivotetaan 'break a leg', niin mitä pelaajille toivotetaan?" hän kysyi Germainelta. "Käsikramppia", tyttö naurahti ja sinkosi näytöllä tulipallon myrkkykäärmettä kohti. Owen hymähti ja jätti toisen rauhaan.
laV3yyn.jpg
Palattuaan kamariin hän istui kirjoituspöydän ääreen ja alkoi suunnitella paperille pientä listaa. Kesälomaa olisi vielä jonkin verran jäljellä, mutta itse asiassa ei ollut enää kauan aikaa siihen kun olisi ryhdyttävä miettimään opiskeluja. Paperille ilmestyi nopeasti muutamia koulujen nimiä, pari paikkakuntaa sekä oppiaineita, joiden perään oli merkitty siistejä kysymysmerkkejä.
sYkhB1G.jpg
Jotenkin Owen huomasi huomionsa harhailevan listasta muualle. Hän jatkoi kuitenkin sitkeästi kirjoittamista, ja lisäsi paperille vielä muutamia ostettavia asioita kuten oppikirjoja sekä muistutuksen asuinpaikan etsimisestä. Viimeiseksi hän kirjoitti paperiin Alinan puhelinnumeron ja ympyröi sen useampaan kertaan.




Hmm hmm Cerebus-syndrooma. *Krhm* Kuitenkin, sellainen osa tällä kertaa :D Huomaa varmaan ettei alkuteksti ole enää kovin ajankohtainen, kirjoitin sen voittoilmoitusta lukuunottamatta joskus syksyllä, en muista tarkkaan milloin. Lienee parempikin etten muista liian tarkasti... Nyt on kuitenkin ihan eri hommat menossa (Aa pitsantäytettä villasukalla aa).

Ja tämän osan osakisa on tällainen: bongaa osasta cameo! Osassa olleiden kuvien taustalta voi huomata tutun hahmon - mutta kenet? Oikein arvaamalla voittaa tuttuun tapaan salasanan Alumiinipurjeveneeseen.

Ja senhän vielä aioin mainita, että Child's Play on ihan olemassaoleva hyväntekeväisyys.